MuistiKuvia

Ilta-aurinko

2012-01-29T20:50:00.000+02:00

Töistä tullessa aurinko olikin jo kulkenut päivän matkansa ja laski kalpealle pakkastaivaalle. Horisontissa oli lämmittämässä upea punainen kajo.

Aamuaurinko

2012-01-29T20:43:00.000+02:00

Upea aurinko nousi kun aamulla matkasin töihin.

Lumipumpulia

2012-01-29T20:23:00.000+02:00

Metsä on hautautunut paksuun lumikerrokseen. Hennoimmat puut ovat taipuneet maahan asti kävelyreitillä ja tutut muodot ovat muuttuneet kummallisiksi ja hassuiksi. Valkoisuus häikäisee sokaisten silmät ja häivyttäen ääriviivat.

blogi+valo+kuva Galleria Emil Studiossa 28.1.-19.2.2012

2012-01-25T10:45:00.000+02:00

blogi+valo+kuva
Heli Innala ja Leena Vainio

28.1.-19.2.2012
Galleria Emil Studio

Avajaiset lauantaina 28.1.2012 klo 15-17. Tervetuloa!
Me, kuvataiteilijat Heli Innala ja Leena Vainio, aloimme jokunen vuosi sitten tahoillamme julkaista blogeja omasta elämästämme ja tapahtumista ympärillämme.
Heli Innala: Muistikuvia

Leena Vainio: Vivere est..

Kirjoittamisen sijaan kuva on meille molemmille luontainen tapa tehdä muistiinpanoja myös nettipäiväkirjaan. Innostuimmekin yhä enemmän valokuvauksesta blogia ”kirjoittaessamme”. Samanhenkisistä blogeistamme muodostui siis valokuvapäiväkirjoja kuvataiteilijan ja taidemaalarin silmin.

Bloggaamisen kautta tutustuimme toisiimme myös oikeassa elämässä ja näin meille syntyi ajatus yhteistyöstä ja yhteisestä blogivalokuvistamme kootusta näyttelystä. Hahmotamme olemassa olevaa kameran linssin läpi maalaten värien, muotojen, sommittelun ja yksityiskohtien avulla. Muuttuuko blogivalokuvien merkitys ja sanoma niiden irrottautuessa virtuaalimaailmasta ja tietokoneen näytöltä konkreettisiksi fyysisiksi kuviksi näyttelytilassa? Miten kuvamme keskustelevat keskenään ollessaan samassa tilassa? Minkälainen on maalarin valokuva ja syntyykö tästä maalauksellisia valokuvia vai maalarin kuvamuistiinpanoja?

Halusimme ottaa projektissa huomioon myös bloggaamiseen ja nyky-yhteiskuntaan liittyviä ajatuksia kuten yhteisöllisyyden, vuorovaikutteisuuden ja julkisuuden. Niinpä annoimme lukijoidemme olla osaksi mukana tekemässä näyttelyä. He saivat äänestää suosikkejaan ja siten olla mukana valitsemassa joitakin näyttelykuviamme.

Heli Innala:
” Kuviini on tallentunut lähimetsää, maisemia automatkoilta, kotini, kukkia puutarhastani, muistoja, valoa, väriä, linjoja ja pintoja, kävelyretkiä koiran ja kissan kanssa. Kamera on siveltimeni.”

Leena Vainio:
”Näyttelykuvissani on hetkiä ja tunnelmia arkisesta elämästä, matkalla olosta, paikoista ja vuodenajoista. Siitä huolimatta että tavallaan leikittelen kuvia ottaessani on kuvien tunnelma usein haikea ja surumielinen, mikä toisinaan hämmästyttää itseänikin.”

Galleria Emil Studio, Vanha kirjastotalo, Keskustori 4, Tampere
avoinna: ma ja pe klo 10-16, ti-to klo 10-18, la-su klo klo 11-17
Näyttelyyn on vapaa pääsy!

Lumiset maisemat

2012-01-15T21:37:00.000+02:00

Nykyään joudun istumaan auton kyydissä paljon enemmän kuin koskaan elämässäni. Minusta on hienoa katsoa ohi vilahtavaa maisemaa, ohi vilahtavaa hetkeä, ohi vilahtavaa elämää... Näen kauneutta nykyään jo tienvarsien liikennemerkeissäkin.

Metsäkin avautuu eri tavalla kuin ennen. Lapsena asuin talossa joka oli harjun rinteessä, joten metsä oli silloinkin aina lähellä, mutta nyt metsä on erilaista ja suhtaudun siihen syvemmin. En biologina tai eräkävijänä, mutta kuvataiteilijana.

Peurat juoksivat läpi maiseman

2012-01-15T21:20:00.000+02:00

Keskiviikkona maisema piiloutui lumisateeseen. Sade oli niin sakeaa, että näki vain lähelleen. Olin Hessu-koiran kanssa kävelyllä ja otin ylimpänä olevan kuvan. Kameran heilahtaessa etsimessä vilahti jotain tummaa ja pellolla eteni viisi peuraa. Hetki oli kaunis ja unenomainen lumisateen ja usvan keskellä. Sain peurojen juoksusta kuvattua videokuvaa.

Alimmassa kuvassa oma koti näytti niin lämpimältä ja kotoisalta märän kävelyretken jälkeen.

Talvinen kävelyretki

2012-01-15T21:05:00.000+02:00

Pakkanen, lumi ja aurinko yhdessä muovaavat uskomattoman kauniita maisemia. Silmät ja sielu eivät saa tarpeekseen.

Pakkasvaloa

2012-01-07T20:06:00.000+02:00

Niin kaunista lumen tulon jälkeen joka puolella. Pehmeä valkoinen kuorrute siloitti maiseman.

Hailakka punertava valo häivähti horisontissa eilen auringon laskiessa. Kuu olikin komea.

Lunta!

2012-01-07T19:56:00.000+02:00

Valkoinen puhdas lumi näyttää niin kauniilta mustan venyneen syksyn jälkeen.

Tuhoja

2012-01-02T14:09:00.000+02:00

Tapanin-myrskyn tuhoja lähitiellämme ja lähimetsässä.

148 tuntia

2012-01-02T14:00:00.000+02:00

Niinhän siinä kävi, että tapaninpäivänä kotiin päästyämme meitä odotti pimeänä oleva talo. Meillä on kyllä takka, pari porimattia, puuhella ja puukiuas, mutta vesipumppu toimii sähköllä, joten juoksevaa vettä ei tule sähkökatkoksen aikaan sisälle. Pihakaivossamme ei ole käsipumppua.

Tiistaina koko muu lähikylä sai sähköt, mutta emme me eikä viereiset kaksi taloa. Silloin alkoi hermostuttamaan ja kiukuttamaan. Olimme eri sähkölinjassa kuin kaikki muut, ja meille tuleva nollalinja oli poikki ja muuntaja rikki. Fortum ei tiedottanut mitään, ja korjaajilla oli kädet täynnä töitä muualla. meidän kolme taloa ei kauheasti painanut tärkeysjärjestyksessä. Akulla toimivalla kannettavalla pääsimme nettiin lukemaan Fortumin tiedotteita, ja huonolta näytti.

Päivät kuluivat, ja mitään ei tapahtunut, mitään ei kuulunut, ja välillä oli jo todella epätodellinen ja epätoivoinen olo. Nykyihmisen elämä kun rakentuu kokonaan sähköllä toimivien laitteiden varaan. Saimme käyttöön aggregaatin, ja sillä juhlistimme uutta vuotta saamalla telkkarin ja kirkasvalolampun toimimaan!

Mieheni äiti auttoi meitä paljon ja toi meille termospullossa kuumaa juotavaa ja syötävää ja kävimme hänellä saunassa ja suihkussa. Meillä ei ollut mitään hätää, arkirutiinit vain hankaloituivat.

Vihdoin eilen sunnuntaina puolelta päivin korjaaja saapui ja me kolme taloa saimme sähköt! Voi sitä iloa ja riemua! Ja ihanaa tunnetta kun taloon alkaa tulvia lämpöä! Olimme sähköttä siis yhtäjaksoisesti 148 tuntia eli kuusi päivää ja neljä tuntia. Kyllä siinä ajassa jo hymy hyytyy...

Osalla ihmisistä ei ole vieläkään sähköjä, ja myötätuntoni on todellakin heidän puolellaan. Toivottavasti jaksavat vielä odottaa. Evakkoonkin on hankala lähteä, kun talon peruslämpöä pitäisi ylläpitää edes jollain tavalla lämmittämällä.

Mutta nyt meillä kaikki hyvin ja toivotan kaikille oikein valoisaa ja lämmintä uutta vuotta!

Tapani-myrsky

2012-01-02T13:37:00.000+02:00

Tapaninpäivän vastaisena yönä tuuli yltyi ja yltyi, ja heräilimme pitkin yötä vinkunaan ja ikkunoiden helinään. Tuntui että ikkunat tulevat oikeasti sisään. Antenni talon katolla ujelsi omaa lauluaan. Aamuyöstä sähköt katkeilivat vähän väliä. Minua ainakin pelotti.

Nousimme kahdeksan aikaan ylös ja sähköt räpsähtivät takaisin päälle. Kiirehdimme keittämään kahvit. Sitten pimeni. Lähdimme joka tapauksessa ajelemaan aamupäivällä siskoni luo kylään Mietoisiin Lounais-Suomeen, ja yllä olevista kuvista näette minkälaista jälkeä myrskytuuli oli tehnyt yön aikana. Onneksi puut oli ehditty raivata teiltä pois. Ihmiset raivasivat pihojaan, jotka olivat kaatuneitten puiden peitossa.

Siskolta oli myös sähköt poikki, ja meillä oli mielenkiintoinen jouluateria kynttilänvalossa. Siskon miehen vanhemmat toivat kaasukeittolevyn, ja sillä keitimme kahvit. Takassa sisko lämmitti bataattilaatikkoa.

Pimeällä takaisin ajellessa mietimme koko ajan, onkohan sähköt tulleet takaisin kotiin...

Rauhallista joulua kaikille!

2011-12-23T18:50:00.001+02:00

Lämmintä ja iloista joulua!

Pikkupakkanen

2011-12-23T18:43:00.000+02:00

Pari päivää sitten oli vielä mukavasti pari astetta pakkasta ja auringonpaistetta. Maa oli kovaa ja metsässä oli hyvä kävellä, kun kura ja muta ja lätäköt olivat jäätyneet. Auringon valo sai kaikki näyttämään kauniilta ja innostavalta.

No, tänään sitten onkin taas pimeää ja märkää. Vettä sataa vaakatasossa ja tuuli ulvoo ikkunanpielissä ja antennissa. Kuinka sitä taas on unohtanut nämä mustat joulut, vaikka niitä on hyvin usein. Nyt tarvitaan sisäistä loistetta!

Voittaja on selvinnyt!

2011-12-19T11:08:00.000+02:00

Äänestä ja voita - kisa on ratkennut! Voittajaksi äänestettiin Näkymiä- linkin kuvat, jotka esillä yläpuolella. Eli tämän linkin kuvat tulevat esille näyttelyyn Galleria Emil Studioon Tampereelle 28.1.-19.2.2012.

Arvonnassa onni suosi Karmiinia. Onneksi olkoon! Postitan hänelle kuvapalkinnon viimeistään helmikuussa näyttelyn jälkeen. Kiitos kaikille äänestäjille!

Tulokset:

1. Näkymiä 10 ääntä

2. Marimekon uusi mallisto 6 ääntä

3. Keltaisen hurmaa 4 ääntä
4.-5. Niin sininen on taivas 1 ääni ja Ikihongat 1 ääni

6. Paljastuksia 0 ääntä

Yhteensä 22 ääntä.

Katsokaa tulokset myös Leenan Vivere Est-blogista.

Valoa pimeyden keskellä

2011-12-13T19:15:00.000+02:00

Voi kuinka tämä marraskuu ja joulukuun alku on tuntunut pimeältä, märältä ja raskaalta. Matalapaine on takertunut oikein kunnolla kiinni eikä päästä sitten millään irti. Valkoinen lumi hiukan antoi energiaa, mutta muuten haluaisi vain valoa ja lämpöä ja käpertyä kissojen viereen nukkumaan!

Minulla on ollut superkiireinen syksy, ja kiireet jatkuvat edelleen, toisessa muodossa kylläkin. Opettajaopinnot ovat takanapäin, saan ensi perjantaina todistuksen ammatillisen opettajan pedagogisesta pätevyydestäni. Opetuksetkin ovat tauonneet nyt hetkeksi, mutta näyttelykiireitä on vielä edessä päin. Niistä sitten enemmän myöhemmin.

Pimeässä kun kävelee koiran kanssa kotiin, näyttää kodin valo niin lämpöiseltä. Siitä pitää olla onnellinen.

Äänestä ja voita! Choose and win!

2011-12-09T10:08:00.001+02:00

Tammikuun lopulla on tulossa minun ja Leena Vainion yhteinen blogi+valo+kuva -näyttely Tampereelle Galleria Emilin Studioon.

Näyttelyyn tulee valokuvia tästä omasta blogistani sekä Leena Vainion Vivere est -blogista.

Blogien lukijoilla on nyt mahdollisuus vaikuttaa esille tuleviin kuviin, äänestä siis 18.12. mennessä yhtä suosikkiasi allaolevista kuudesta linkistä!

Voit laittaa valintasi kommenttina blogiini, Facebookin kautta tai sähköpostilla: heli(at)heli-innala.net.

Eniten ääniä saaneen linkin kuvat tulevat mukaan näyttelyyn!

Käy äänestämässä myös Leenan blogissa Vivere est!

Kaikkien äänestäjien kesken arvomme kumpikin yhden näyttelyyn tulevan valokuvan.

Palkinto postitetaan voittajalle näyttelyn jälkeen.

(Voit äänestää myös anonyymisti, mutta arvonnan jälkeen tarvitsen tietysti voittajan yhteystiedot, ne voi laittaa sitten vaikka s-postilla).

......

Which one is your favourite among the links below?

The pictures of the most popular link will be on display at the Blog+photo -exhibition ( Gallery Emil, Studio, Tampere ) on January 2012. In the show there will be on display photos by Leena Vainio`s blog Vivere est and mine.

Leave the number of your favourite post in a comment, via FB or email: heli(at)heli-innala.net before 18th December.

There will be a photo prize lottery 19th December among all those who have voted !

Remember to vote also in Leena´s wonderful Vivere est -blog!

......

Linkit / links:

1) Näkymiä

http://heli-innala.blogspot.com/2009/06/nakymia-uusia-nakymia-pihalle-kuistin.html

2) Marimekon uusi mallisto

http://heli-innala.blogspot.com/2009/12/marimekon-uusi-mallisto-jaa-latakoissa.html

3) Keltaisen hurmaa

http://heli-innala.blogspot.com/2010_06_01_archive.html

4) Niin sininen on taivas

http://heli-innala.blogspot.com/2011/03/niin-sininen-on-taivas.html

5) Paljastuksia

http://heli-innala.blogspot.com/2011/04/paljastuksia-anorakki-ja-kumisaappaat.html

6) Ikihongat

http://heli-innala.blogspot.com/2011/04/ikihongat-lahimetsassa-on-tehty-isoja.html

Hyvää itsenäisyyspäivää!

2011-12-06T11:06:00.000+02:00

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

***

Rauhaa ja rakkautta.

Joulusalonki Galleria Rongassa

2011-12-06T10:58:00.000+02:00

Joulusalonki Galleria Rongassa

10.-22.12.2011

Merja Asonen, Saara Forsell, Viljami Heinonen, Päivi Hellman, Anja Härkönen, Heli Innala, Ismo Jokiaho, Urpu-Elina Korhonen, Miina Laine, Heta Laitakari, Sirkku Lumi, Kanerva Niemelä, Pasi Niininen, Kirsi Porrassalmi, Julia Prusi ja Ella Vähäsarja

Myynnissä AvaraTaide ry:n taiteilijoiden teoksia, kortteja ja muuta uniikkia.

Avajaiset pe 9.12.2011 klo 18-20. Tervetuloa!

TAIDEHUUTOKAUPPA

Galleria Rongassa 9.12 klo 18.00 alkaen.

Galleria Rongan Perinteisen Joulusalongin avajaisten yhteydessä pidetään taidehuutokauppa. Huutokaupassa huudetaan yhdistyksen taiteilijoiden lahjoittamia teoksia.Tuotto menee yhdistystoiminnan tukemiseen. Meklarina Jaakko Väisänen. Avajaisissa arvomme myös teoksen yhdistyksen kannatusjäsenten kesken. Tervetuloa!

Avoinna joka päivä klo 12-18. Vapaa pääsy. Huom! 17.12. Galleria Ronga avoinna klo 12-22.

Talo täynnä taidetta!

2011-12-06T10:47:00.000+02:00

Tampereen Taiteilijaseura järjestää joulun alla TALO TÄYNNÄ TAIDETTA -teosmyyntitilaisuuden Taidekeskus Mältinrannan molemmissa näyttelytiloissa. Tilaisuudessa on esillä satoja seuran ammattikuvataiteilijoiden maalauksia, grafiikkaa, veistoksia sekä muita taideteoksia, jotka soveltuvat hyvin esim. joulu- ja liikelahjoiksi sekä toimitilojen ja kodin sisustukseen. Suurin osa teoksista on saatavana myös korottomalla osamaksulla tai vuokralle Taidelainaamon ehdoin ja ostaja saa teokset heti mukaansa.

TALO TÄYNNÄ TAIDETTA on avoinna yleisölle 9.-21.12.2011

ma-to 12-18, pe-su 12-16 (poikkeuksena la-su 10.-11.12. klo 12-18).

Taidekeskus Mältinranta

Kuninkaankatu 2, Tampere

http://tampereen-taiteilijaseura.fi/

Tervetuloa!

Yksipuolista painia

2011-11-22T22:58:00.001+02:00

Hilma pikkukissa on oikein innokas kisaamaan ja painimaan Huldan kanssa, mutta Hulda ei oikein aina innostu ajatuksesta. Varsinkin Huldan paksu häntä on hyvä leikkikalu. Jonkun aikaa Hulda jaksaa, mutta jossain vaiheessa laskee käpälänsä Hilman päälle ja kiepsauttaa pennun selälleen.

Pikkukissa

2011-11-22T22:51:00.000+02:00

Kolmisen viikkoa on kanssamme ollut pikkukissa nimeltä Hilma. Ihana, suloinen, kehräävä sylivauva. Ja vikkelä, sinkoileva ja joka paikassa uteliaana pomppiva tyttö. Ensimmäinen viikko meni totutellessa talon tavoille ja talon kissaan ja koiraan, muta viikon päästä kaikki olivat jo ylimpiä ystävyksiä. Nyt nukutaan ja leikitään yhdessä ilman mitään ongelmaa.

Eilen pikkukissa oli mukana miehen ja koiran kanssa metsätiellä - Hilma istui olkapäällä koko matkan.

Sumumetsä

2011-11-10T22:52:00.000+02:00

Kuvia eiliseltä kävelyretkeltä koiran kanssa sumuisessa aamupäivän metsässä.

Juna jyskyttää

2011-11-10T22:38:00.000+02:00

Työmatkalta.

Kolmen viikon kokoelma

2011-11-05T22:05:00.000+02:00

Kolmen viikon kokoelma

Tampereen taiteilijaseuran
Taidelainaamon uutuudet Galleria Emilissä
17.11.2011 saakka

Galleria Emil
Keskustori 4, Tampere
avoinna ma ja pe klo 10-16, ti-to klo 10-18 ja la-su klo 11-17

Itselläni näyttelyssä mukana kaksi isoa maalausta. Tervetuloa!

Näyttelykuvia Galleria Rongasta

2011-10-26T10:24:00.000+03:00

Tässä kuvia Galleria Rongasta Kiiltokuvia -näyttelystäni. Kaikissa maalauksissani olen käyttänyt tekniikkana akryyliväriä ja kimalleliimaa MDF-levylle ja ne ovat valmistuneet perhosia lukuun ottamatta tänä vuonna.

Näyttely auki vielä tänään ja huomenna torstaina klo 12-18, Rongankatu 1 c 9, Tampere. Tervetuloa!

KIILTOKUVIA

2011-10-10T13:18:00.000+03:00

KIILTOKUVIA
maalauksiani Galleria Rongassa
15.-27.10.2011
Tervetuloa avajaisiin
perjantaina 14.10.2011 klo 18-20!

Näyttelyssä olevat akryylimaalaukseni MDF-levylle ovat toisintoja ja leikittelyjä lapsuuteni kiiltokuvista. Niissä yhdistyvät nostalgia, muistot, menneen maailman arvot ja näkemykset, esteettisyys, kimallus ja kitsch. Tutkin siis lapsuuden kuvamaailmani muuttumista. Pärjäävätkö kiiltokuvat nykypäivän visuaaliselle kuvatulvalle? Aihemaailmaksi olen valikoinut kukkia, hedelmiä, marjoja ja eläimiä. Lapsena nämä kuva-aiheet olivat itselleni kauniita, ihastuttavia, hellyyttäviä ja söpöjä, mutta entä nyt?

Mitä kiiltokuvat kertovat nykypäivän aikuisen silmin kuvia tarkastelevalle katsojalle sekä minulle länsimaisesta yhteiskunnasta, arvoista, kauneudesta, historiasta, uskonnosta, traditioista? Näkyvätkö nämä selkeämmin suurentaessani kiiltokuvan kokoa ja muuttaessani ne maalauksiksi?

Galleria Ronga
Rongankatu 1 C 9, Tampere
avoinna joka päivä klo 12-18
www.avarataide.fi

Syysilta

2011-10-01T10:42:00.000+03:00

Vettä on tullut niin paljon, että maa ei ehdi sitä imemään. Hiukan kun aurinko pilkistää harmaan sadepilvimassan keskeltä niin hymy nouse kasvoille.

Linnut parveilevat ja osa tekee lähtöä kauas lämpimään ja jättää meidät tänne palelemaan ja odottamaan jälleennäkemistä vasta monen kuukauden päästä. Kurkia ei enää ole näkynyt, ne ovat tainneet sanoa so long. Joutsenia muutama vielä lenteli töräytysten saattelemana. Katsoin kun yksi joutsen lähti lentämään parvesta kovaa vauhtia aivan vastakkaiseen suuntaan, mikähän sille tuli? Sadat lokit tonkivat sänki- ja kyntöpeltoja ruoan toivossa.

1st International Pastel Biennial in Spain

2011-10-01T10:15:00.000+03:00

1ST INTERNATIONAL PASTEL BIENNIAL IN SPAIN
from 7th October until 18th November 2011

University of Oviedo Historical Buildning, Oviedo, Spain

Kiiltokuvaneitoperhonen, Nymphalis io
kuivapastelli ja akryyliväri paperille
2011
48 x 62 cm

Tämä kiiltokuvaperhonen on matkalla Espanjassa tällä hetkellä.

Märkä maisema

2011-09-24T10:46:00.000+03:00

Käyn Porissa opetustöissä junalla. Märät maalaismaisemat vilahtavat ikkunan ohi nopeasti.

Matkustaminen on hieno välitila; silloin on aikaa omille ajatuksille ja levolle.

Sateenkaari

2011-09-24T10:37:00.000+03:00

Opetustyöt ovat taas alkaneet pitkän kesätauon jälkeen. Se tietää paljon liikkumista paikasta toiseen, junalla, bussilla, autolla, pyörällä, kävellen. Tässä hieno sateenkaari jokunen viikko sitten Porin tien varrella.

Syysillat

2011-09-24T10:24:00.000+03:00

Illat ovat pimeitä ja yksityiskohdat hukkuvat hämärään. On satanut niin kauan, että mutaa ja liejua on joka puolella ja sänkipellot uivat vedessä.

Peuralauma vasoineen laiduntaa lähipellolla ja väistää meitä metsässä. Pihatyöt seisovat kun ei tuonne märkään ja sateeseen huvita mennä ollenkaan.

Herkkä hetki

2011-09-08T22:39:00.000+03:00

Puutarhassa kasvit kuihtuvat, osa vielä jaksaa hiukan tuoda väriä. Auringonkukat kurottavat taivaisiin ja tuoksuherneet hetken kukkivat kauniina.

Siskon luona

2011-09-08T22:26:00.000+03:00

Syksyn satoa.

MUUTOS

2011-08-29T11:03:00.000+03:00

Maisema ympärillä muuttuu nopeasti näin elokuussa. Asumme peltojen vieressä, joten näkymä ikkunasta on vuodenajoista riippuen hyvinkin erilainen.

Nyt on kullankeltaiset viljapellot puitu sänkipelloiksi, ja ilmassa on leijunut miellyttävä voimakas viljan ja oljen tuoksu. Kissankin turkki tuoksuu viljapellolle sen tullessa illalla kotiin.

Joka puolella kukat ja kasvit alkavat kuihtua ja kerätä voimia talvesta selviämiseen. Siemenkodat paisuvat ja maa muuttuu märäksi ja tummaksi.

SADONKORJUUTA

2011-08-29T10:47:00.001+03:00

Pikkuhiljaa kasvimaa on antanut satoa. Sokeriherneitä tuli heinäkuussa ja tavallisia herneitä tulee hiukan vieläkin. Olivat muuten makeita ja meheviä! Vahapapuja on tullut todella paljon, olen niitä pakastanut talven herkutteluun. Salkopapuja ja härkäpapuja on tulossa, katsotaan ehtivätkö kypsyä. Pari kesäkurpitsaa olemme saaneet syödä ja kohta täytyisi varmaan koristekurpitsat ottaa talteen.

Persiljaa, tilliä ja erilaista salaattia olemme popsineet koko kesän. Nyt salaatit ovat kyllä tiensä päässä. Ensi kesänä ajattelin kokeilla rucolaa.

Lasikuistilla ja portailla on ruukuissa ollut pari tomaatin tainta, timjamia, meiramia, kahta basilikaa, minttua, rosmariinia ja laventelia. Ryytimaalla on kasvanut myös kamomillaa, jota keräilen pikku hiljaa kuivamaan teeksi. Tässä kokemattomana pähkäilen, mitä noista yrteistä uskallan laittaa maahan talvehtimaan ja mitkä yritän pitää hengissä sisällä. Basilika ei tietenkään säily ja sen tiedän, että minttua ei talvi haittaa yhtään. Timjami, meirami ja rosmariini ovat hiukan hankalampia...

Avomieheni löysi lähimetsästä kanttarelleja ja teimme niistä uskomattoman hyvää kanttarellipiirakkaa! Maustekurkkuja tein äitini kanssa joku aika sitten monta purkkia. Laitan niihin liemen lisäksi tilliä ja tillin kukintoja, piparjuurta, mustaherukan lehtiä ja valkosipulia.

MUISTOT

2011-08-17T12:32:00.001+03:00

Pienet yksityiskohdatkin tuovat elävästi lapsuusmuistoja mieleen isoäidin, mammun, luona. Isoäiti asuu nykyään muualla, mutta joka puolella on hänen henkensä.

Tuossa nojatuolissa nukuin lapsena, tuon portaikon alla olin piilossa, tuota kirjaa selailin, tuota maalausta aina ihmettelin, tuon tuoksun muistan selvästi, noista lasikulhoista söimme aina jäätelöä...

2011-08-06T00:05:00.002+03:00

IHANAT TUOKSUHERNEET

Tänä kesänä tuoksuherneeni ovat kasvaneet paremmin kuin viime vuonna. Juuri nyt ne availevat kauniita tuoksuvia nuppujaan.

2011-08-05T23:37:00.004+03:00

MAALAISMAISEMAA

Pyöräretkellämme eteemme avautui kansallisromanttinen maalaismaisema.

2011-08-05T22:54:00.004+03:00

KESÄN HEHKU

Parisen viikkoa sitten kukkamaani olivat täydessä kukassa ja parhaimmillaan. Eri sävyt ja värit hehkuivat kilpaa. Unikoista en saa tarpeekseni millään, haluaisin niitä pihalleni suuren niityn!

2011-07-26T22:17:00.003+03:00

KESÄURAKKA

Tänä kesänä päätimme maalata vanhan rintamamiestalomme. Ei sitä oltu maalattukaan kun viimeksi rakentamisvuonna 1957, joten oli jo aikakin.

Iso on urakka, kun on vanhan maalin raaputtamista, lautojen vaihtamista, ikkunanpokien raaputtamista ja maalaamista, sokkelin ja ovien maalaus, uudet ikkunoitten ulkolaudat ja vaikka mitä.

Talosta tulee heleän keltainen ja ikkunoiden pokista valkoiset. Sokkelin ja ovien värejä emme ole vielä päättäneet; vaihtoehtoina siniharmaa tai punertava, ei kuitenkaan tummia sävyjä. Kattomme on punainen.

Katsotaan mitä vielä ehdimme ennen kuin syksy koittaa. Tarkoitus olisi saada kertaalleen seinät maalattua, ja ensi kesänä toinen kerros, jos emme nyt ehdi maalaamaan. Ikkunanpokia ja pientä viilausta voi tehdä hiukan syksymmälläkin. Voi olla että sokkeli ja ovet jäävät ensi kesään. Ja ensi kesänä olisi tarkoitus puhdistaa kattotiilet, joten kyllä hommaa riittää!

2011-07-26T21:54:00.002+03:00

OMITUISTEN OTUSTEN KERHO

Unikkojen sisuskalut näyttävät ihan joltain mönkijäisiltä.

2011-07-16T14:36:00.002+03:00

RUMAT ANKANPOIKASET

Idänunikon nuput ovat läheltä aika karmaisevan tai humoristisenkin, ehkä jopa eroottisenkin näköisiä.

2011-07-16T14:26:00.003+03:00

PUUTARHAKUVIA

Tässä kuvia pihaltamme. Päivänkakkarat ovat kuihtumassa, mutta unikkoja aukeaa joka päivä lisää. Niiden värit hehkuvat kauas. Ruiskaunokit kukkivat myös, ja kehäkukat kasvattavat nuppujaan. Amppeleissa on köynnöskrassia, niissä ei ole vielä näkynyt kukannuppuja. Viime vuonna tähän aikaan ne kukkivat upeasti.

2011-07-16T14:17:00.002+03:00

MERIMAISEMA

Ohra- ja vehnämeri lähitiemme varrella.

Viljan kylväminen, kasvaminen, kypsyminen ja puiminen rytmittävät kesää ja muuttavat maisemaa talomme ympärillä.

2011-07-11T21:44:00.003+03:00

UKKOSPILVET

Tänään illalla ukkospilvet kerääntyivät talomme yläpuolelle raskaina kieppuen eri suuntiin. Noin synkät pilvet ovat täynnä vaaraa ja tappavaa energiaa, ja siksi ne ovatkin niin suunnattoman kiehtovia. Pari salamaa välähti ja rankkasade iskeytyi maahan, mutta pilvet onneksi kiisivät ylitsemme.

Monta vuotta valitin kuinka vähän nykyään on ukkosia, mutta viime ja tänä kesänä ukkoset ovat palanneet erittäin voimakkaina. Tietenkin täällä maaseudulla ukkosmyrskyt tuntuvat myös konkreettisemmin, koska sähkölinjat ja elektroniikka ovat haavoittuvaisempia kuin kaupungeissa.

Ja tänään ei tarvitse kastella kukkia! :)

2011-07-11T21:34:00.003+03:00

ILTARUSKO

Viime iltoina on ollut uskomattoman kauniita auringonlaskuja. Ukkosten ja rankkasateiden jälkeen maa myös höyryää voimakkaasti ja sumentaa maiseman pehmeäksi.

2011-07-11T21:18:00.002+03:00

POLTTAVAN KAUNISTA

Tuli on kiehtovaa, kaunista, pelottavaa, polttavaa, puhdistavaa, tuhoavaa, voimakasta, puoleensa vetävää, elämän loppu ja alku.

(Avomieheni poltti jokunen päivä sitten roskia pellollamme.)

2011-07-09T10:43:00.003+03:00

HEDELMIÄ TAMPEREELLA VIELÄ PARI PÄIVÄÄ

Tampereen taiteilijaseuran kesänäyttely Valonkerääjät vielä tiistaihin 12.7. asti Taidekeskus Mältinrannassa.

Itseltä esillä nuo kolme kiiltokuvahedelmää. Kuvassa etualalla myös Sanni Sepän veistos Eräs koira.

http://tampereen-taiteilijaseura.fi/events/valon-keraajat-tampereen-taiteilijaseuran-kesanayttely/

2011-07-09T10:18:00.003+03:00

JUSELIUKSEN MAUSOLEUMI

Olin ripustamassa AvaraTaide ry:n näyttelyä Porissa, ja nipistin aikaa käydäkseni Juseliuksen mausoleumissa Käppärän hautausmaalla. Oli kuuma helteinen päivä, ja kävely tuntui pidemmältä kuin luulin ja sandalit hiersivät jalkoja, mutta paikalle meno kyllä kannatti.

Teollisuusmies Fritz Arthur Jusélius rakennutti mausoleumin tuberkuloosiin vuonna 1898 11-vuotiaana kuolleen tyttärensä Sigrid Juséliuksen muistolle.

Alun perin mausoleumia koristivat Akseli Gallen-Kallelan ja Pekka Halosen maalaamat freskot. Freskot kuitenkin tuhoutuivat seinämateriaalin vuoksi ja lopullisesti myöhemmässä tulipalossa. Jorma Gallen-Kallela maalasi kuitenkin vuonna 1933-39 isänsä luonnosten pohjalta freskot uudestaan; Halosen freskoja ei uusittu.

Hieno paikka, suosittelen käymään.

http://www.porievl.fi/index.php/hautauspalvelut/juseliuksen-mausoleumi

2011-07-06T22:28:00.003+03:00

HULLUJA MUURAHAISIA JA MUITA OLIOITA

9.-31.7.2011

Galleria 3H+K

AvaraTaide ry:
Carita Berg, Teija Hakala, Anja Härkönen, Heli Innala, Anna Kirstinä, Miina Laine, Tiina Leppänen, Kanerva Niemelä, Pasi Niininen, Anu Nirkko, Kirsi Porrassalmi, Merja Tanhua, Marje Viitala

Tervetuloa avajaisiin perjantaina 8.7.2011 klo 18!

Galleria 3H+K
Itsenäisyydenkatu 47, Pori
avoinna ke-pe klo 13-18, la-su klo 12-16

2011-07-01T10:42:00.003+03:00

HEINÄKUUN ENSIMMÄINEN UKKONEN

Aamukuudelta alkoi vaimea jyrinä, joka kierteli ja kaarteli kunnes osui kohdalle ja välkytti ja kumisi oikein kunnolla. Vettä tuli hetken niin rajusti että piha lainehti. Neljä tuntia ukkonen pyöri näillä tienoilla ja sitten jatkoi pohjoiseen päin. Lämpötila hiukan laski, +21 C, eli nyt hetken helpotus helteeseen.

2011-06-28T11:25:00.006+03:00

KESÄYÖN JUHLAA

Vietimme juhannuksen ystävien kesämökillä Pylkönmäessä Saarijärvellä. Lähdimme kesäretkelle aika yllättäen. Meiltä ajoi mökille noin kolmisen tuntia, ja oli hienoa nähdä Keski-Suomen kesämaisemia. Harvoin tuolla päin liikun.

Tässä kuvia juhannusaattoillalta ja juhannuspäiväaamulta. Illalla ja yöllä ei satanut, ja oli mitä hienoin juhannussää. Järvimaisema oli upea ja kuvasin sitä aamuyöhön puoli neljään asti, kun aurinko nousi ja kultasi aamu-usvan. Oli sielua liikuttava näky!

Annoimme syksyllä isoisoäidin mökiltä tuodun soutuveneemme ystävillemme käyttöön, ja se oli kastettu toivomukseni mukaan Annaksi, joka oli isoisoäitini nimi. Kauniisti oli ystäväni maalannut nimen veneen kylkeen.

2011-06-24T09:54:00.004+03:00

MILJOONA MILJOONA MILJOONA RUUSUA...

Kiiltokuvaruusut
Rosa sp.

Kiiltokuvaliljat
Lilium sp.

Kiiltokuvaorvokit
Viola sp.

Kiiltokuvakielo
Convallaria majalis

akryyliväri ja kimalleliima MDF-levylle
2011
67 x 70 cm

2011-06-23T23:27:00.002+03:00

KESÄN JUHLAA!

IHANAA JA ILOISTA JUHANNUSTA KAIKILLE!

2011-06-23T22:04:00.005+03:00

JAATSI

Näyttelyni Kristiina Alatalon kanssa päättyi tänään Sastamalassa Kulttuuritalo Jaatsilla. Harva tietää, että rakennus on Akseli Gallen-Kallelan lapsuudenkoti.

Akselin isä Peter Wilhelm Gallén toimi Tyrvään nimismiehenä ja rakennutti Jaatsin tilalle kartanotyyppisen päärakennuksen suurina nälkävuosina 1867-68. Akseli oli kolmivuotias.

Akselin äiti, Mathilda Wahlroos, intellektuelli harrastemaalari, oli suuri puutarhan ystävä ja kasvatti Jaatsilla jalopuita ja lukuisia omenapuita ja kasvihuoneessa jopa viinirypäleitä. (Saimme muuten viime kesänä lahjaksi Jaatsin omena / Gallen -omenapuulajikkeen.) Gallénit asuivat Jaatsilla vuosina 1867-1884. Poika ja varis-maalauksen Akseli maalasi Tyrväällä vuonna 1884 ollessaan kesänvietossa Sipin talossa. Maalaus avasi ovet Pariisin taidekouluun.

Mathilda Gallén joutui myymään Jaatsin tilan, ja rakennus oli virkamiesten omistuksessa ja käytössä. Tyrvään kunta osti rakennuksen ja se toimi kunnantalona vuoteen 1973. Sen jälkeen rakennus toimi teollisuus- ja tilapäiskäytössä.

Vammalan kaupunki kunnosti talon kulttuuritilaksi vuonna 1990. Kulttuuritalossa järjestetään nykyisin vaihtuvia näyttelyitä, konsertteja ja tapahtumia. Talossa sijaitsee myös kulttuuripalveluiden toimisto.

Lisää tietoja löytyy esim. osoitteesta:

http://sastamalankaupunki.fi/sastamala/liitetiedostot/editori_materiaali//8535.pdf

2011-06-15T21:59:00.003+03:00

SATEEN JÄLKEEN

Vaikka on koleaa, ilma on raikasta ja sitä on helppo hengittää. Värit ilmenevät voimakkaina ja syvinä ja maan tuoksut ovat väkeviä. Ainoa haittapuoli on sakeat hyttysjoukot jotka hyökkäävät inisten kimppuun metsässä.

2011-06-15T21:51:00.002+03:00

KESÄKAKKAROITA

Viime vuonna kylvämäni päivänkakkarat kukkivat juuri nyt komeasti!

2011-06-13T11:34:00.003+03:00

VALON KERÄÄJÄT

Tampereen taiteilijaseuran kesänäyttely

Taidekeskus Mältinrannassa
18.6.-12.7.2011

Näyttelyssä mukana olevat taiteilijat:
Anna Alapuro, Zsuzsa Demeter, Pia Feinik, Saara Forsell, Heli Innala, Sanna Kauppinen, Jussi Koitela, Jaana Laakkonen, Elina Lind, Tero Lounas, Petri Niemelä, Torsti Niskanen, Erno Peltonen, Julia Prusi, Sanni Seppä, Mikko Tapio, Marja-Liisa Torniainen

Tervetuloa avajaisiin perjantaina 17.6.2011 klo 18-20!

Taidekeskus Mältinranta

Kuninkaankatu 2, Tampere
puh. 010 420 2040
info@tampereen-taiteilijaseura.fi
www.tampereen-taiteilijaseura.fi

avoinna: ma-to klo 12-18, pe-su klo 12-16
suljettu: 24.-25.6.

Näyttelyn teokset ovat lunastettavissa taidelainaamon ehdoin:
kertaosto, osamaksu tai vuokraus

2011-06-12T09:34:00.003+03:00

HEDELMIÄ

Kiiltokuvaviinirypäleet
Vitis vinifera
akryyliväri ja kimalleliima MDF-levylle
2011
90 x 70 cm

Kiiltokuvapersikka
Prunus persica
akryyliväri ja kimalleliima MDF-levylle
2011
90 x 70 cm

Kiiltokuvaomena
Malus domestica
akryyliväri ja kimalleliima MDF-levylle
2011
90 x 70 cm

Kiiltokuvaluumu
Prunus domestica
akryyliväri ja kimalleliima MDF-levylle
2011
90 x 70 cm

Kiiltokuvapäärynä
Pyrus communis
akryyliväri ja kimalleliima MDF-levylle
2011
90 x 70 cm

Maalaukseni ovat toisintoja lapsuuteni kiiltokuvista. Niissä yhdistyvät nostalgia, muistot, menneen ajan arvot ja näkemykset, esteettisyys, kimallus ja kitsch. Tutkin siis lapsuuden kuvamaailmani muuttumista. Mitä kiiltokuvat kertovat nykypäivän katsojalle länsimaisesta yhteiskunnasta, arvoista, kauneudesta, historiasta, uskonnosta, traditioista? Näkyvätkö nämä selkeämmin suurentaessani kiiltokuvan kokoa ja muuttaessani sen maalaukseksi?

2011-06-11T09:46:00.009+03:00

KIMALLUSTA JAATSILLA

Kiiltokuvaperhoset: herukkaperhonen, morpho alexandrovna ja ritariperhonen
2010, 36 x 55 cm

Kiiltokuvasydämet: ruusut, lijat, orvokit ja kielo
2011, 67 x 70 cm

Kiiltokuvahevonen, 2011, 45 x 46 cm
Kiiltokuvaponi, 2011, 46 x 55 cm

Kiiltokuvakoira
2011, 69,5 x 44,5 cm

Kiiltokuvabesoaariantilooppi
2011, 70 x 91 cm

Kiiltokuvapuna- ja valkoherukka
2011, 70 x 46 cm

Kiiltokuvakarviainen
2011, 69,5 x 45,5 cm

Kiiltokuvakudu
2011, 70 x 91 cm

Kiiltokuvakissa
2011, 67,5 x 43 cm

Kiiltokuvatalitiainen
2011, 70 x 91,5 cm

Kiiltokuvapunatulkku
2011, 70, 5 x 91,5 cm

Tässä kuvia näyttelystäni Kulttuuritalo Jaatsilla Sastamalassa. Kaikki maalaukset ovat tekniikaltaan akryyliväri ja kimalleliima MDF-levylle.

2011-05-30T16:04:00.003+03:00

Kultaa ja Kimalletta

Kristiina Alatalon ja Heli Innalan maalauksia
Kulttuuritalo Jaatsilla
2.-23.6.2011

Tervetuloa avajaisiin perjantaina 3.6.2011 klo 18-20!

Kulttuuritalo Jaatsi
Gallen-Kallelankatu 1, Sastamala
avoinna ti-su klo 12-18

Näyttelyyn on vapaa pääsy!

2011-05-30T15:41:00.004+03:00

VIHREÄÄ!

Joka puolella on tällä hetkellä niin heleän vihreää että silmiä häikäisee. Aivot eivät rekisteröi kaikkia vihreän sävyjä ja nyansseja sitten millään.

2011-05-26T13:05:00.003+03:00

ILOA JA PETTYMYSTÄ!

Huipentuma ja finaali koitti, ja olimme jännittyneen toivekkaita. Paikkamme olivat tällä kertaa aika huonot, olimme takaviistossa lavasta, joten itse esityksiä emme juurikaan nähneet kunnolla. Sivuscreenitkään eivät edelleenkään toimineet esitysten aikana. Ainoa hauskuus oli, että olimme kohdassa, josta esiintyjät poistuivat lavalta, joten näimme läheltä kaikki esiintyjät jälkitunnelmissa tuulettelemassa.

Suomen sijoitus oli pettymys ja yllätys, varsinkin kun jälkeenpäin selvisi Suomen olleen oman semifinaalinsa kolmas. Voittaja oli yllätys, ja olimme hiukan hölmistyneitä tuloksesta. Mutta näin tänä vuonna, ja erilailla sitten ensi vuonna. Bakuun lähtöä täytyy hiukan miettiä, mutta mikä ettei.

Seuraavana päivänä lähdimme aamupäivästä kohti lentokenttää ja niin viisumatkamme oli tältä vuodelta ohi. Hyvä maku reissusta jäi, ja Saksaan voisi kyllä matkustaa uudemmankin kerran. Düsseldorfin taideanti jäi oikeastaan kokonaan katsomatta, mikä minua harmittaa, mutta viikkoon on aika mahdoton mahduttaa Euroviisut ja kahden ison kaupungin lukuisia taidemuseoita.

Nyt olen keskittynyt tulevaan näyttelyyni viikon päästä täällä Vammalassa ja puutarhanhoitoonkin aina jossain välissä. Palailen tänne blogiin kun tilanne tästä rauhoittuu...

2011-05-26T12:47:00.003+03:00

PYHÄ URSULA

Kävimme katedraalin jälkeen rauhoittumassa hostelimme lähellä olevassa Pyhän Ursulan kirkossa, St. Ursulassa, mitä Kölnissä vieraillut ystäväni suositteli. Kirkko tuntui lempeämmältä, valoisammalta ja ihmistä läheisemmältä kuin korkeuksiin kohoava katedraali.

Sytytin kirkossa kynttilän.

2011-05-26T12:08:00.004+03:00

HUIMAA!!!

Lauantaina ennen jännittävää finaalia lähdin avomieheni kanssa kipuamaan jalkaisin Kölnin katedraalin yhteen torniin. Ihmisiä oli jonoksi asti, ja kivisiä kapeita kierreportaita oli hankala kivuta. Onneksi ikkunoita oli kipuamisen aikana harvassa ja ne olivat hyvin pieniä, koska polviani alkoi heikottaa ja pulssi nousta.

Kun kiviportaat loppuivat, torniin oli rakennettu sisälle metallipalkeista portaat ylös näköalatasanteelle. Mieheni lähti kipuamaan ylös, minä jäin empimään vielä alas, koska portaat olivat avoimet ja niistä näki alaspäin, ja tiesin, että minulle voi käydä huonosti jossain vaiheessa ylhäällä. Parisen minuuttia ihmettelin, ja sitten sisuunnuin sen verran, että lähdin joukon perässä ylöspäin. Tuijotin edelläkulkevan selkään ja hyräilin hiljaa keskittyäkseni vain nousuun, en siihen mitä alhaalla on tai miten korkealla olemme.

Huh! Tiukkaa teki, mutta pääsin ylös ja näköalat olivat huimaavat, kummassakin sanan merkityksessä. Tasanteella ei tuntunut enää niin pahalta, ja pystyin ottamaan jopa valokuvia. Ja olin ylpeä itsestäni että voitin pienen pelkoni.

Katedraalin eteläiseen tornin näköalatasanteelle on kivuttava 533 porrasta ja se on 97,5 metrin korkeudessa! Kipuamiseen meni noin parikymmnetä minuuttia.

2011-05-24T11:07:00.007+03:00

EUROBOAT

Perjantai-iltana 13.5. lähdimme Düsseldorfiin viisuristeilylle. Olimme ostaneet jo Suomessa liput etukäteen. Laiva risteili parisen tuntia Reiniä pitkin ja loppuillan laivalla esiintyi jokusen vuoden takaisia viisuartisteja. Paikka oli pullollaan iloisia ja juhlivia viisufaneja.

Illaksi osui vielä hieno kuutamo, joten maisemat olivat hyvinkin kuvauksellisia.

Junilla pääsi kätevästi Kölnin ja Düsseldorfin väliä. Ostimme viikon voimassa olevan matkakortin, joka kävi hitaampiin paikallisjuniin. Läpi yön meni junia, mutta ne olivat aina aivan täynnä, ja väsyneenä sai nuokkua kaiteeseen nojaten vajaan tunnin. Mutta pääasia että perille pääsi!

2011-05-24T10:36:00.005+03:00

ALSTADT

Dokumentaatiokeskuksen ahdistavuuden jälkeen lähdimme rauhoittumaan vanhaan kaupunkiin. Yksi osa vanhaa kaupunkia on idyllinen kapeine kujineen, ja sen takia juuri täynnä baareja, ravintoloita ja hotelleja.

Kävimme Wallraf das Museumissa, taidemuseossa, jossa oli isot kokoelmat kuvataidetta keskiajalta impressionismiin. Vaihtuvana näyttelynä oli Alexandre Cabanelin maalausten näyttely, jonka interiöörin oli huippusuunnittelija Christian Lacroix suunnitellut. Cabanel oli minulle ihan uusi nimi. Hän oli 1800-luvun tunnustetuimpia salonkimaalareita ja hänen muotokuvamallikseen pääsystä kilpailtiin. Hän oli teknisesti hyvin taitava maalari, mutta on jäänyt taidehistoriassa akateemisuudessaan impressionistien jalkoihin.

Päädyimme syömään puiston ja Reinin reunamille ulkoterasille. Annokseni oli kasvislasagne, joka oli kyllä hyvää, mutta ei mikään laihduttajan unelma paksuine juustokuorrutuksineen. Mutta kukapa nyt linjojaan lomalla miettii, en minä ainakaan. (Jos niissä nyt enää mitään miettimistä onkaan..) Hyvä ruoka on minulle tärkeää, ja matkan onnistumiseen vaikuttaa suuresti minkälaista ruokaa saa syödäkseen. Muistoksi siis itselleni näitä ruoka-annoksia kuvailen.

2011-05-23T20:21:00.004+03:00

HOMO HOMINI LUPUS

Torstaina päivällä päätimme käydä Kölnissä EL-DE-Hausissa, NS-Dokumentationszentrumissa eli kansallissosialismin dokumentaatiokeskuksessa.

Paikka on entinen paikallisen Gestapon pääpaikka, jossa alakerrassa sijaitsivat sellit. Keskuksessa ei ollut esillä mitään kauhukuvia, eikä siellä mässäilty julmilla teoilla, mutta asialliset ja kuivat dokumentit, valokuvat ja paperit riittivät. Alakerran selleissä viimeistään meille kummallekin tuli niin paha olo fyysisesti, että meidän täytyi paeta raittiiseen ulkoilmaan.

Toivon sydämestäni, että ihmiskunta oppii historiastaan ja virheistään.

2011-05-23T19:57:00.004+03:00

KAKKOSSEMI

Torstaina oli vuorossa 2. semifinaali, joten matkasimme jo iltapäivällä Düsseldorfiin. Halusin käydä kuvataiteesta tunnetun kaupungin jossain museossa. Reitillemme sopi hyvin Kunstsammlung Nordhein Westfalen, K20 Grabbeplatz-rakennuksessa. Museossa on iso kokoelma Paul Kleen ja Joseph Beuysin teoksia, ja Länsi-Euroopan ja Amerikan modernia taidetta. Vaihtuvana näyttelynä oli Thomas Struthin mielenkiintoisia valokuvia hyvinkin eri aihemaailmoista, mm. kuuluisien taidemuseoiden yleisöistä.

Kävimme taas rantakadulla syömässä, ja Suomen lippu heilui pöydässä merkkinä muiden maiden edustajille. Näin on tapana viisuympyröissä. Ainakin on helppoa tietää mistä maasta kukin on kotoisin...

Semifinaalissa ei nyt tarvinnut niin paljon jännittää, koska Suomi oli jo selvittänyt tiensä finaaliin. Paikkamme olivat nyt hiukan kauempana, joten ihan niin hyvin emme nähneet lavalle. Tunnelma oli kyllä sitäkin hurjempi. Harmitti, kun sivuscreeneistä ei tullut lähetyskuvaa, joten tarkkoja yksityiskohtia esityksistä ei voinut millään nähdä.

2011-05-22T21:17:00.005+03:00

JATSIA!

Illalla söimme vanhassa kaupungissa postikorttimaisemissa. Groß St. Martin hehkui iltavalaistuksessa kaiken yllä. Poikkesimme loppuillaksi vielä kuuntelemaan paikallista jatsia persoonalliseen baariin nimeltään Papa Joe's Jazzlokal. Suosittelen, jos joku Kölniin matkustaa. Paikassa oli hyvä meno, runsaasti omituista rekvisiittaa ja ainakin tuona iltana hyvät soittajat. Baarissa muuten poltettiin tupakkaa antaumuksella sisällä, muualla en samaa nähnyt. Paikka haisikin tutulle ravintolahajulle, nythän se on jo nostalgiaa Suomessa. Ainoa miinus oli, että juomat olivat todella kalliita. Sisäänpääsymaksua ei kuitenkaan ollut.

2011-05-22T20:39:00.005+03:00

MAKKARAA JA SILLIÄ

Keskiviikkona jatkoimme roomalais-saksalaisen museon jälkeen syömään perinteiseen panimoravintolaan. Avomies sai kaipaamaansa paikallista makkaraa hapankaalilla. En nyt muista makkaran nimeä, joku wursti kuitenkin. :) Ja oli mielestään matkan paras annos. Itse kokeilin matjes-silliä. Ihan hyvää oli, mutta kala-annokset alkoivat jo tympiä makunystyröitä. Ja palan painikkeeksi tietysti kölchiä!

Ruoan jälkeen lähdin yksin tutustumaan Ludwig museoon, jossa on isot kokoelmat Picassoa ja saksalaista ekspressionismia sekä pop-taidetta. Minua kiinnosti eniten saksalainen synkkä ja rujo ekspressionismi. Varsinkin taidekouluaikoina olin hyvin vaikuttunut maalauksien voimasta ja ilmaisusta, nyt ehkä olen kasvanut ulos jo suurimmasta ihailusta.

Museon kattoterassilla katselin kaupungin kattomaisemaa. Näköalat eivät olleet järin kuvaukselliset. Kauempana häämötti romaaninen basilika Groß St. Martin, jossa en ehtinyt käydä ollenkaan. Kävellessäni takaisin hosteliin ihailin vielä katedraalin alla sijaitsevan suihkulähteen pohjakuvioita.

2011-05-21T22:04:00.008+03:00

RÖMISCH-GERMANISCHES MUSEUM

Keskiviikkona 11.5. oli välipäivä viisuista ja keskityin Kölnin museoihin. Aamupäivällä kävin Roomalais-Saksalaisessa museossa, jossa on laajat kokoelmat muinaislöytöjä Kölnistä ja lähialueilta muinaisen roomalaisvallan ajalta. Museo oli todellakin yllättävän iso, suosittelen.

Minua vain harmitti, kun kaikki informaatio oli saksaksi, jota en osaa. Museokaupastakin olisi löytynyt vaikka mitä, mutta kun kaikki olivat saksaksi...

2011-05-21T21:42:00.004+03:00

ILON ILTA

Meillä oli 1. semifinaalissa todella hyvät paikat suoraan lavan edestä. Norjalaiset istuivat suomalaisten vieressä ja kannustivat suuresti myös Suomea! Jännitys tiivistyi lopussa, kun jouduimme odottamaan monta maata ennen kuin Suomi julistetiin finaaliin. Silloin riemu repesi meidän katsomossa. Eli oli ilon ilta!

Tämän vuoden teemana Euroviisuissa oli Feel your heart beat eli suomeksi Anna sydämesi sykkiä! Väliajan rumpuryhmän esitys oli meidän mielestä mielettömän hieno ja uskomattoman taitava.

Ilta oli mennyt täydellisesti ja nyt meillä oli tiedossa jännittävä finaalilauantai.

2011-05-21T21:01:00.006+03:00

DÜSSELDORFISSA

Tiistaina koitti 1. semifinaalipäivä ja lähdimme Düsseldorfiin jo ajoissa iltapäivällä hakemaan lippujamme Eurocafesta eli viisufanien kohtaamispaikasta. Kölnissä viisut eivät pahemmin näkyneet, mutta Düsseldorfissa oli jo tunnelmaa ja viisuturisteja kulki kaupungilla oman ja suosikkimaiden lippujen kanssa.

Kävelimme sinne sun tänne vanhassa kaupungissa ja rantakadulla Reinin varrella eli missä kaikki muutkin turistit. Aurinko paistoi ja jännitystä oli mahan pohjassa, miten illalla käy? Hollannin euroviisudelegaatio oli saapunut muuten omalla laivalla paikalle ihan rantakadun eteen. Syömässä kävimme juuri rantakadulla, ja söin fish and chipsit. Ravintoloiden listoilla ei Saksassa suurempia kasvisruokavaihtoehtoja ollut, joten monesti päädyin kalaan. Majoneesia oli muuten monessa annoksessa paksuja kerroksia ja majoneesia tuli annoksen mukana lisää kuten sinappia ja ketsuppia. Ja kuten kuvasta näkyy, lasinaluset olivat monesti tarjoilijoiden laskukoneita.

(Outona huomiona mainitsen piikkilangasta, jota oli usein kiellettyissä paikoissa ja kulkusuunnissa. Ei Suomessa enää kai käytetä piikkilankaa, ja meille tuli siitä ikäviä ja negatiivisia mielleyhtymiä mieleen.)

2011-05-20T22:48:00.006+03:00

KÖLNIN KATEDRAALI

Maanantaina myöhemmin iltapäivällä tutustuimme huikeaan Kölnin katedraaliin sisältä. Tällaiselle luterilaiselle kirkko oli erittäin koristeellinen, täynnä pieniä yksityiskohtia, ja mahtavuudessaan hiukan pelottava, kolkkokin. Mutta suuri saavutus; mietimme monesti miten ihmeessä kirkko on rakennettu ja kuinka monta ihmishenkeä se onkaan vaatinut. Lattiamosaiikit olivat upeita, niihin kiinnitin huomiota. Vanha halu kokeilla joskus mosaiikin tekoa heräili jälleen. Missähän Suomessa sitä voisi opiskella?

2011-05-20T22:14:00.007+03:00

KÄVELYLLÄ

Ensimmäisenä varsinaisena kokonaisena lomapäivänä lähdimme reippaana aamupäivästä kävelemään kaupungille ja ihmettelemään maisemia. Koukkasimme puiston kautta Reinin varrelle. Aurinko paistoi ja oli ihanan lämmin, suomalaiselle jo melkein helle.

Koska avomiehelläni oli nimipäivä, istuimme alas hienoon kahvilaan katedraaliin viereen ja joimme nimipäiväkahvit ja söimme aivan uskomattoman herkulliset nimipäiväleivokset. Tuntui oikealta lomalta!

Myöhemmin kävimme syömässä perinteisessä olutpaikassa. Miehet saivat valtavat annokset sianlihaa, perunamuusia ja hapankaalia, minä tyydyin hiukan kevyempään parsaan hollandaise-kastikkeella. Oli hyvää! Ja täyttävää! Paikallinen olut on nimeltään kölch, ja sitä juodaan pienistä laseista, ja tarjoilija laittaa viivoilla lasinalustaan merkinnät, kuinka paljon on juonut.

2011-05-20T21:32:00.006+03:00

PERILLÄ!

Sunnuntaina 8.5., äitienpäivänä, myöhään iltapäivällä olimme vihdoin perillä Kölnissä. Lensimme Air Balticilla Riian kautta Düsseldorfiin, josta taasen otimme junan Kölniin. Juna joutui seisomaan sivuraiteella melkein tunnin ja odottamaan edessä rikkoutunutta junaa. Lämpötila oli melkoinen junassa sisällä ja matkaväsymys aiheutti hiukan kärsimättömyyttä siinä vaiheessa. :)

Hostel, Pathpoint Cologne, oli hyvä, uusi ja siisti ja ihan rautatieaseman vieressä. Huoneet saatuamme lähdimme heti kävelemään keskustaan ja etsimään ruokapaikkaa. Kölnin katedraali hallitsi koko keskustaa, ja oli todella mahtava. Se tuntui nousevan korkeuksiin... Katedraalin juurella aukioilla ihmiset viettivät aikaansa, katutaiteilijat esiintyivät, ja tuona ensimmäisenä iltana nuorten tanssikerhot esittäytyivät. Emme ehtineet jäädä katselemaan, mutta asut herättivät meissä hiukan hilpeyttä...

2011-05-07T12:20:00.002+03:00

ONNEA JA ILOA!

Toivotan näin etukäteen äidilleni ja isoäidilleni oikein ihanaa äitienpäivää!!!

Minä lähden tästä pakkaamaan matkalaukkua ja illansuussa lähdemme ajelemaan kohti Vantaan lentokenttähotellia. Aamulla meillä on lento Düsseldorfiin tämän vuotisiin Euroviisuihin! Majoitumme kuitenkin viikon ajan Kölnissä, joten pääsemme tutustumaan kahteen kaupunkiin. Kummassakin paikassa on luvassa paljon hienoja museoita, kirkkoja ja nähtävyyksiä. Nyt yritän nauttia tästä lyhyestä rentoutumishetkestä ennen kahta erittäin kiireistä toukokuun viikkoa. Nähdään!

2011-05-07T12:06:00.003+03:00

HERÄÄMINEN

Miten sitä joka kevät jaksaa ihmetellä luonnon heräämistä ja kasvun ihmettä? Puiden silmut ryöpsähtävät auki silmissä ja pienemmästä isompaan eläimeen kaikilla riittää kiireitä. Talven hitaan horroksen jälkeen ei tahdo pysyä mukana kaikessa tässä ja haluaisi kuitenkin imeä hentoa vihreää energiaa myös itseensä.

Voisin tuijotella kukkamaitanikin tuntikaupalla ja etsiä pieniä itäneitä alkuja ja yllättyä miten tuokin kukka nyt juuri tuosta tänä keväänä ilmestyy ja ai, oliko minulla tuollaisiakin?

2011-05-03T21:35:00.002+03:00

VALOSIIVILÄ

Jokunen ilta sitten lähimetsätiellä huomasin kuinka aurinko siivilöityi kauniisti pajunkukkien haivenien läpi. Upeaa!

2011-05-03T21:22:00.003+03:00

PASTELLIPERHOSET

Nymphalis Io
kiiltokuvaperhonen
kuivapastelli ja akryyliväri paperille
2011
48 x 62 cm

Charaxes Smaragdalis
kiiltokuvaperhonen
kuivapastelli ja akryyliväri paperille
2011
48 x 62 cm

Celastrina Argiolus
kiiltokuvaperhonen
kuivapastelli ja akryyliväri paperille
2011
48 x 62 cm

2011-04-29T21:27:00.003+03:00

HAUSKAA VAPPUA JOKAISELLE!

Ihanaa vappua ja aurinkoista kevättä kaikille!

Tässä kuvia pihaltani. Pikkunarsissit, tulppaanit ja kevätkurjenmiekat loistavat väreillään kauas harmaan maan keskeltä.

Nyt on kiireistä: näyttely on kuukauden päästä ja osa maalauksista on kokonaan aloittamatta, opinnoissa on kaikennäköistä kirjoituspuuhaa, veroilmoitus odottaa, pihatyöt kutsuisivat ja viikon päästä lähdemme Saksaan matkalle, sitäkin pitäisi suunnitella hiukan. Onhan tässä vielä viikko aikaa!

2011-04-20T21:45:00.002+03:00

IHANAISET KROOKUKSET!

Maasta työntyy vimmalla ja voimalla pieniä keltaisia ja violetteja krookuksia! Maasta pilkistää jos jonkin kasvin alkuja. Pikkuiirikset, hyasintit, narsissit, tulppaanit, ukkolaukat, varjolilja, pionissakin oli jo heräämisen merkkejä!

Sain opiskelijoiltani 20 pussia kukansiemeniä kiitoslahjaksi, kyllä nyt kelpaa. Lisänä vielä syksyllä keräämäni siemenet ja vanhat siemenpussit. Toivottavasti löydän kaikille kukille tilaa kasvaa.

2011-04-20T21:37:00.002+03:00

PEURAVAARA

Viime perjantai-iltana ajelimme kotiin päin Vesilahden mutkaista tietä. Näimme tien varsilla ja lähipelloilla useita peuralaumoja, yhteensä ainakin kolmekymmentä peuraa.

Tässä ainoa kuva jonka sain tien vieressä olleista peuroista... Eihän siinä peuroja kunnolla näy, mutta ilta-auringon kimmellys on aika hieno mielestäni!

2011-04-20T21:05:00.004+03:00

OUTOJA MERKKEJÄ MUDASSA

Lähimetsätiemme muuttuu joka päivä. Tulva on onneksi laskenut, vaikka puro pulputtaa voimalla taukoamatta. Lumet ovat kaikki sulaneet, mutta tie on osaksi todella mutainen ja liukas. Hessu-koiran saa pestä usein kävelylenkin jälkeen.

Mutta aurinkoisina päivinä maa kuivuu vauhdilla ja lätäköt kimmeltävät jalokivinä!

2011-04-13T21:19:00.004+03:00

IKIHONGAT

Lähimetsässä on tehty isoja hakkuita ja puita on lukuisissa eri pinoissa metsätien varrella. Surullisen näköisiä pinoja, jotka kuitenkin tuoksuvat huumaavan hyvälle tuoreelle puulle. Näistä ei ikinä tullut humisevia ikihonkia kansallismaiseman laelle, mutta ihastelin pitkään niiden vuosirenkaiden kauneutta ja uniikkeja kuvioita. Pieni lohtu sekin.

2011-04-12T19:57:00.008+03:00

TULVAVAARA OHI!!!

Jokunen päivä sitten lumi alkoi sulaa kohisten ja nopeasti. Ojat ja lähipuromme täyttyivät ääriään myöten sulamisvesistä ja meitä alkoi jo huolestuttaa valtaako vesi meidän alapihamme ja suulimme. Lähitiekin oli osaksi veden peitossa ja ojista vesi työntyi pelloille ja metsiin.

Nyt onneksi vesi on jo laskenut sen verran että vaara on ohi ja tontin ohi virtaava purokin pysyy uomassaan. Lähimetsässä puro kohisee rinnettä alas pienenä koskena ja ääni kuuluu kauas. Noinkin pienessä purossa on paljon voimaa!

2011-04-12T19:28:00.005+03:00

VAMMALAN SEUDUN TAIDEYHDISTYKSEN VUOSINÄYTTELY

KULTTUURITALO JAATSI

5.-28.4.2011

Gallen-Kallelankatu 1, Sastamala

avoinna ti-su klo 12-18

Minulla on kolme maalausta esillä Leena Vainion juryttämässä paikallisen taideyhdistyksen vuosinäyttelyssä Kulttuuritalo Jaatsilla Vammalassa. Tervetuloa katsomaan!

Karkkipäivänä, akryyliväri lastulevylle, 2011, 55,5 cm x 46 cm

Päiväunilla, akryyliväri lastulevylle, 2011, 55 x 56 cm

Kuninkaalliset juhlat, akryyliväri lastulevylle, 2011, 56 x 55 cm

2011-04-06T22:06:00.006+03:00

PALJASTUKSIA

Anorakki ja kumisaappaat tuovat kevyet keväiset askeleet. Joka puolella vesi virtaa, pulppuaa, solisee, litisee, lotisee puroissa, ojissa, lätäköissä. Koiran tassut ovat aivan kurassa kävelylenkin jälkeen. Lumimassa kutistuu ja kurtistuu. Neulaset, oksat ja yksittäiset lehdet ovat peittona lumen päällä. Musta ja märkä maa paljastuu esiin...

2011-04-05T21:43:00.009+03:00

SUMUINEN KÄVELYRETKI

Eilen olin viikon sairastelutauon jälkeen Hessu-koiran kanssa varovasti pienellä kävelyllä lähimetsässä. Oli sumuinen ja kostea ilma, ja kaikki värit loistivat voimakkaana ja syvänä. Kamera ei saanut taltioitua mitenkään metsän voimakasta vihreää.

Viikon aikana lumi oli sulanut uskomattoman paljon, ja polut että reitit lumessa olivat muuttaneet muotoaan tai hävinneet kokonaan. Kevät tulee nopeasti sitten kun se tulee. Ihanaa!

2011-04-05T21:35:00.002+03:00

LASITAIDETTA

Pakkastaidetta työhuoneen ikkunassa.

2011-03-29T16:56:00.001+03:00

Omakuva hämärässä.

2011-03-29T16:43:00.005+03:00

KIITÄVÄT PILVET

Eilisellä kävelyllä tuuli puhalsi ja pilvet kiitivät huimaa vauhtia pään yli. Iltapäivän aurinko venytti varjoja hangella pitkiksi. Myrskytuuli oli muovannut lumivalleja ja tukkinut polkuni.