KELTAISEN HURMAA!

Päivänliljan, orvokin, samettikukan ja marketan oodi keltaiselle.

JUHANNUKSEN TAIKAA


Isoäidin kesämökillä teimme kahden päivän kokon vanhaan pataan, missä poltimme muurahaisten tuhoamat hirsipöydän ja penkit.


Sateen jälkeen näkyi komea sateenkaari.

Aamulla aurinko kimmelsi järven pinnasta ja istuin kuistilla nauttimassa upeasta kesähetkestä.

Aamulla pilvet olivat komeita järvenselkää vasten.

AURINKOISTA JUHANNUSTA KAIKILLE!!!

Kaunista juhannusta ja keskikesän juhlaa!

*****

Harmittaa, kun en ole ehtinyt päivittämään blogiani tai kunnolla seuraamaan muiden hienoja blogeja. Ja kun vihdoin sain oman tietokoneeni asennettua ja laajakaistan toimimaan, niin itse tietokone alkaa reistailla ja taitaa irtisanoa itsensä hyvin pian. Mutta yritän pysyä blogimaailmassa mukana parhaan kykyni mukaan.

LOPPUHUIPENNUS

Ja niinhän se sitten koitti, Euroviisujen finaali. Onneksi olimme saaneet paikat läheltä lavaa ja pystyimme seuraamaan esiintyjiä muualtakin kuin screeniltä. Areenalla oli hikinen tunnelma, liput liehuivat, ihmiset hurrasivat ja taputtivat ja ihmettelimme silmät pyöreinä häirikköä, joka hyppäsi lavalle häiritsemään Espanjan esitystä...

Kolme tuntia meni kuin hujauksessa, ja legendaarinen pistelasku koitui Saksan Lenan voitoksi. Hyvästi Oslo ja nähdään Saksassa vuoden päästä!

KESKUSTASSA



Viimeinen kokonainen päivä koitti, ja kävimme Valtion taidemuseossa, kiertelimme Oslon keskustaa ja ihmettelimme lauantaipäivän menoa kaupungilla.
Tässä pinssin myyjiä kävelykadulla.

Vanhojen moottoripyörien kokoontumisajot.

Teatteriporukan karnevaalimeininkiä.

Nobelin rauhan keskus.

Kirsikkapuun kukkien terälehtiä kadulla.

VIGELANDIN PUISTOSSA

Hienoin elämys koko matkalla oli Vigelandin puisto. Lainaan tässä wikipediaa:

"Vigelandin puisto tai ”Patsaspuisto” on eräs Oslon ja Norjan kuuluisimmista nähtävyyksistä. Se sijaitsee Frognerin puistossa ja siellä on esillä yhteensä 212 Gustav Vigelandin tekemää patsasta. Vigeland myös suunnitteli puiston rakenteen ja maisemat. Vigelandin puisto on pinta-alaltaan yli 320 hehtaaria. Frognerin puisto on kesäisin suosittu piknik-paikka, eikä Vigelandin puistoon ole pääsymaksua.Puisto luotiin vuosina 1907—1942. Suurin osa veistoksista on tehty vuosina 1926—1942.

Sisäänkäynnin jälkeisen aukean takana on graniittisilta, jolla on pituutta 100 metriä ja leveyttä 15 metriä. Silta vie yli puiston halkaisevan vesistön. Sillan molemmilla kaiteilla on yhteensä 58 pronssista patsasta miehistä ja naisista, lapsista ja aikuisista, ryhmässä ja yksinään."

"Sillan jälkeen on puiston eräs vaikuttavimmista töistä, suuri pronssinen suihkulähde, jota pidättelevät pronssiset patsaat pitävät ylhäällä. Lähteen ympärillä on 20 patsasta, joissa ihmisiä oleskelee puun juurella. Suihkulähteen laitaan on kaiverrettu kuvia, jotka kuvaava elämän eri vaiheita syntymästä kuolemaan."

"Puiston korkeimmalla kohdalla sijaitsee patsaista keskeisin. 17-metriseen, yhdestä kivestä veistettyyn patsaaseen on veistetty 121 ihmishahmoa. Monoliitille johtavilla portailla on 36 patsasta, jotka kuvaavat eri-ikäisiä ihmisiä, ja kun kiertää monoliittia myötäpäivään, voi nähdä patsaiden esittävän elämän eri vaiheita lapsuudesta nuoruuden ja aikuisuuden kautta vanhuuteen.
Monoliittitasanteen molemmilla puolilla on pronssiset portit, joista toisessa on kuvattu nuoria naisia ja toisessa nuoria miehiä."

VIIKINKILAIVAMUSEOSSA

Perjantaina teimme kivan retken viikinkilaivamuseoon laivalla. Museoon käveltiin oikein viehättävän omakotitaloalueen halki.

Olen käynyt Oslossa aikaisemmin kerran, kun olin 10-vuotias. Matkasta en muista juurikaan mitään, paitsi hämäriä muistikuvia juuri tästä viikinkilaivamuseosta. Minulla on myös vieläkin tallella silloin ostettu haitaripostikortti salaperäisistä ja muinaisista viikinkilaivoista.

Museoon kulkeva laiva kuului kaupunkiliikenteen piiriin, ja hinta oli sama kuin busseissa ja ratikoissa, kätevää. Satamassa museon päässä oli kuninkaallinen jahtiklubi, jossa oli käynyt kuokkavieras jossakin vaiheessa astelemassa...

2. SEMIFINAALI TORSTAINA



Viisufaneja areenalla.

Tunnelmia areenan sisältä.

Moitin järjestäjiä lavan mataluudesta. Tällä kertaa olimme hiukan kauempana permannolla, emmekä nähneet lavalle ollenkaan, ainoastaan screenien kautta pystyimme seuraamaan lähetystä. Osa ihmisistä vaelsi käytäville näkeäkseen paremmin, ja peittivät loputkin näkyvyydestä. Tunnelma alkoi olla aika kiukkuinen, kunnes pitkän ajan päästä järjestysmiehet tajusivat ohjata yleisön omille paikoilleen ja tilanne rauhoittui.

Ryhmämme suosikki Ruotsi ei päässyt yllättäen jatkoon, joten kummankin semin jälkeen oli hiukan epäuskoinen olo.