HELMIKUUN HANGET
Viime viikolla iski kauhea flunssa sekä nielutulehdus ja päivät menivät potiessa. Sisällä olo alkoi pian ahdistamaan, ja tuntui että minulla on raittiin ilman vajausta, niin tunkkaiselta sisäilma vaikutti.
Eilen kävin reilun viikon tauon jälkeen koiran kanssa kävelyllä ja haukoin henkeä ja happea. Oli leuto ja hyvä ilma kävellä. Hessu-koirakin oli innoissaan, kun oli jäänyt hiukan huonolle huomiolle monena päivänä. Tuntuu ihanalta olla terve. Pieni köhä jäi vielä vaivaamaan.
Lunta on paljon, ja lumen pinnalla on pieni hankikanto. Hiiret ja muut pikkuvipeltäjät pääsevät hangen pintaa pitkin nopeasti, koiran saatikka ihmisen painoa lumi ei vielä kestä. Tarvoimme pellolla traktorin uraa myöden eteenpäin. Lunta on noin polven korkeudelta.
Peuran jälkiä ei tällä kerralla näkynyt ollenkaan. Toivottavasti eivät ole nääntyneet nälkään. Kevättalvi on kovaa aikaa metsän eläimille, ruokavarastot alkavat huveta.
Viime viikolla iski kauhea flunssa sekä nielutulehdus ja päivät menivät potiessa. Sisällä olo alkoi pian ahdistamaan, ja tuntui että minulla on raittiin ilman vajausta, niin tunkkaiselta sisäilma vaikutti.
Eilen kävin reilun viikon tauon jälkeen koiran kanssa kävelyllä ja haukoin henkeä ja happea. Oli leuto ja hyvä ilma kävellä. Hessu-koirakin oli innoissaan, kun oli jäänyt hiukan huonolle huomiolle monena päivänä. Tuntuu ihanalta olla terve. Pieni köhä jäi vielä vaivaamaan.
Lunta on paljon, ja lumen pinnalla on pieni hankikanto. Hiiret ja muut pikkuvipeltäjät pääsevät hangen pintaa pitkin nopeasti, koiran saatikka ihmisen painoa lumi ei vielä kestä. Tarvoimme pellolla traktorin uraa myöden eteenpäin. Lunta on noin polven korkeudelta.
Peuran jälkiä ei tällä kerralla näkynyt ollenkaan. Toivottavasti eivät ole nääntyneet nälkään. Kevättalvi on kovaa aikaa metsän eläimille, ruokavarastot alkavat huveta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti