ILOA JA PETTYMYSTÄ!

Huipentuma ja finaali koitti, ja olimme jännittyneen toivekkaita. Paikkamme olivat tällä kertaa aika huonot, olimme takaviistossa lavasta, joten itse esityksiä emme juurikaan nähneet kunnolla. Sivuscreenitkään eivät edelleenkään toimineet esitysten aikana. Ainoa hauskuus oli, että olimme kohdassa, josta esiintyjät poistuivat lavalta, joten näimme läheltä kaikki esiintyjät jälkitunnelmissa tuulettelemassa.

Suomen sijoitus oli pettymys ja yllätys, varsinkin kun jälkeenpäin selvisi Suomen olleen oman semifinaalinsa kolmas. Voittaja oli yllätys, ja olimme hiukan hölmistyneitä tuloksesta. Mutta näin tänä vuonna, ja erilailla sitten ensi vuonna. Bakuun lähtöä täytyy hiukan miettiä, mutta mikä ettei.

Seuraavana päivänä lähdimme aamupäivästä kohti lentokenttää ja niin viisumatkamme oli tältä vuodelta ohi. Hyvä maku reissusta jäi, ja Saksaan voisi kyllä matkustaa uudemmankin kerran. Düsseldorfin taideanti jäi oikeastaan kokonaan katsomatta, mikä minua harmittaa, mutta viikkoon on aika mahdoton mahduttaa Euroviisut ja kahden ison kaupungin lukuisia taidemuseoita.

Nyt olen keskittynyt tulevaan näyttelyyni viikon päästä täällä Vammalassa ja puutarhanhoitoonkin aina jossain välissä. Palailen tänne blogiin kun tilanne tästä rauhoittuu...