ESTETIIKKAA...

Löysin vanhoja estetiikka-kurssin oppimistehtäviä vuodelta 1994. Tässä osa yhdestä esseestä:

KEHITYS NYKYISEEN TAIDEJÄRJESTELMÄÄN JA SEN SISÄLTÖ

Nykyiset taidelajit jaan viiteen ryhmään, mutta pääalojen mukaan, en yksittäisten lajien. Haluan saada kokonaiskuvan, mitä nykyään luetaan taiteen piiriin kuuluvaksi. Se on vaikeaa, koska lajit ovat pyrkineet lähestymään toisiaan. Myös monesti rajaa viihteen ja taiteen välillä on hankala vetää.

Ensimmäisenä pääryhmänä ovat kuvataiteet, joihin luen maalaustaiteen, kuvanveiston, taidegrafiikan, piirustuksen, valokuvataiteen, elokuvataiteen ja videotaiteen. Lisäksi kuvataiteisiin voi lukea sellaisen uudemman taidemuodon kuin performance. Se kylläkin yhdistää monia taidelajeja keskenään (kuvataiteet, musiikki, tanssi, teatteri), mutta sen juuret ajatuksineen ja toteutuksineen ovat lähtöisin kuvataiteen ajatusmaailmasta. Suurin osa performancen tekijöistä on kuvataiteilijoita ja performance liitetään aina ennemmin kuvataidenäyttelyihin kuin esim. musiikkiesityksiin.

Jos tarkastelen kuvataiteen yksittäisiä lajeja yksitellen, maalaus korostuu elinvoimaisimpana, mutta en tarkoita samaa kuin arvostetuimpana. Elinvoimaisuuteen vaikuttaa maalauskäsitteen räjähdysmäinen laajeneminen; enää ei pitäydytä seinä- tai kangaspinnassa. Eri tekniikoitakin on tällä vuosisadalla ilmestynyt huimasti; joko ne ovat todella vasta kehiteltyjä tai sitten otettu uudestaan käyttöön vuosisatojen takaa.

Kuvanveistoon ehkä hiukan menettänyt asemaansa tämän vuosisadan aikana muille (uusille) taidelajeille, varsinkinperinteisesä muodossaan. Luen kuvanveistoon ympäristötaiteen (maataide, tilataide), joka kyllä tällä hetkellä on suosiossa ekologisenkin ajattelun nousun myötä. se on kyseenalaistanut kuvanveiston vanhat mallit ja tuonut veistoa lähemmäksi nuoria taiteentekijöitä. Ympäristötaide on keskeisesti irrottautunut taidetta museoissa ja gallerioissa -ajattelusta ja tuonut taiteen lähemmäksi arkipäivää, osaksi meidän elämäämme ja ajatteluamme.

Grafiikka on saanut todellisen taiteellisen arvon, jos sitä seuraa kehityksessä taaksepäin, jolloin grafiikkaa käytettiin ennemminkin kirjapainollisiin menetelmiin tai opetustarkoituksiin. Grafiikassa on lukematon määrä eri tekniikoita ja kehityksen eteenpäin meno tuottaa niitä koko ajan lisää. Valokuvaus ja grafiikka ovat tietyissätekniikoissa kokonaan yhdistyneet. Tietokoneitten keksiminen on tuottanut tietokonegrafiikkaa, joka vielä lähtökuopissaan antaa tulevaisuudessa huimat mahdollisuudet.

Piirustustaide on hyvin perinteinen laji, kaiken kuvataiteen perusta. Nykyään suhteellisen harvoin esitetään pelkkää puhdasta piirustustaidetta, se on yleensä sitoutunut muihin lajeihin, esim. osaksi grafiikkaa tai maalausta. Onkin hyvin vaikea joskus määritellä milloin on kyseessä piirustus tai maalaus; missä raja vedetään. Pastellipiirustukset ovat hankalia; ne todella ovat samaan aikaan sekä piirustuksia että maalauksia. Sarjakuvataide on erittäin piirustuksellista, mutta en ehkä niin kärkkäästi olisi varma, onko sarjakuva vielä ansioitunut totaaliseksi taiteeksi.
Valokuvaus, kuten video - ja elokuvataidekin, on 1900-luvun taidetta. Valokuva mullisti kuvallista ajattelua ja oli yksi sysäys realistisen taiteen laskulle. Valokuvaus on ehkä saanut taistella itsensä yhdeksi taiteelliseksi ilmaisukeinoksi, mutta nyt se on ja pysyy samanarvoisena perinteisten lajien keskuudessa.

Elokuvataide juontaa juurensa tietysti valokuvauksesta ja siitä on nopeasti kehittynyt hyvin vaikutusvaltaiseksi, medioitten suosimaksi taidelajiksi. Vaikeutena on vetää rajaa ns. taide-elokuvien ja viihde-elokuvien välille. Usein nämä kaksi ovat sulassa sovussa keskenään. Taide-elokuvatkin ovat kyllä alkaneet saada suuren yleisön mielenkiinnon, esimerkkeinä Peter Greenaway ja Jane Campion.

Viimeisenä kuvataiteen alalajina olen erottanut videotaiteen, joka on suhteellisen uusi, nopeasti kehittyvä taidelaji, jonka merkitys huomataan aina vain enemmän. Videotaiteenkin voi elokuvan tapaan jaotella taiteeseen ja viihteeseen, mutta kumpikin saa toisiltaan vaikutteita. Musiikkivideoitten kuvallinen ajattelu on merkityksellistä niin taidevideoille kuin elokuvallekin, mutta itse musiikkivideot kyllä etupäässä tähtäävät esittelemänsä musiikin myyntilukujen edistämiseen.

Lähde: Paul Oskar Kristeller: The Modern System of the Arts