Kesäkuvia

 

 

Kesä kiitää liian nopeasti. Nyt on jo hiukan haikea olo ja mieli alkaa kääntyä syksyyn ja toisiin rutiineihin.

 

Lähipeltojen vilja kypsyy ja tuoksuu. Maan tuoksu on väkevää, ja kuuma auringonpaiste sokaisee. Kissat ja koira lepäävät varjossa ja odottavat illan viileyttä.

Alkukesän kaatosateiden jälkeen olen jopa saanut kesäkurpitsaa, avomaankurkkua ja herneitä syötäväksi, mutta kesäkukat jäivät tulematta. Kaikki hienot unikkoni jäivät maan uumeniin. Perennat ovat sentään kukkineet normaalisti. Ensi vuonna on taas uusi yritys!

 



Onnellista uutta vuotta 2013!

 

Minä, Hessu, Hilma ja Hulda toivotamme kaikille

iloista ja onnellista uutta vuotta 2013!

 

 



Kissoja kävelyttämässä

Kaksi kissaani, Hulda ja Hilma, seuraavat usein minua ja Hessu-koiraani kävelylle lähimetsätielle. Vanhempi Hulda jolkottaa tasaista vauhtia jälkimmäisenä, kun taas vielä nuori Hilma ottaa hurjia juoksuspurtteja ohitsemme vähän väliä ja spurttien välillä rötköttää maassa kieli pitkällä. Välillä kissat poikkeavat reitiltä hypähtäen ruohikkoon rapinan perässä.



Pihamaalla

Hienoa kun voi viettää aikaa myös pihalla. Seurata kukkien ja kasvien kasvua, kuunnella lintujen viserrystä, seurata pihaharakan tekemisiä, katsella kissojen taiteilua aidan reunalla tai pilvimassojen vyöryä, viljan huojuntaa tuulessa aidan takana tai hopeapajun lehtien välkehdintää...



Koleaa ja kosteaa

Hui kun on ollut kylmää ja kalsean kosteaa. Sukkahousut ja villatakki ovat olleet kovassa käytössä. Olohuoneen takassa on pitänyt myös monena iltana polttaa puita että sisällä olisi edes hiukan lämpimämpi. Hrrrrrr, tule kesä jo!

Sankarikissa

Hilma nuori kissaneiti haistelee ylväänä metsän hajuja.

Neiti Hilma

Neiti Hilma on seitsemän kuukauden ikäinen.



Yksipuolista painia

Hilma pikkukissa on oikein innokas kisaamaan ja painimaan Huldan kanssa, mutta Hulda ei oikein aina innostu ajatuksesta. Varsinkin Huldan paksu häntä on hyvä leikkikalu. Jonkun aikaa Hulda jaksaa, mutta jossain vaiheessa laskee käpälänsä Hilman päälle ja kiepsauttaa pennun selälleen.

Pikkukissa

Kolmisen viikkoa on kanssamme ollut pikkukissa nimeltä Hilma. Ihana, suloinen, kehräävä sylivauva. Ja vikkelä, sinkoileva ja joka paikassa uteliaana pomppiva tyttö. Ensimmäinen viikko meni totutellessa talon tavoille ja talon kissaan ja koiraan, muta viikon päästä kaikki olivat jo ylimpiä ystävyksiä. Nyt nukutaan ja leikitään yhdessä ilman mitään ongelmaa.

Eilen pikkukissa oli mukana miehen ja koiran kanssa metsätiellä - Hilma istui olkapäällä koko matkan.