Lauantaina aamupäivällä kiipesimme Johanneksen eli Jaanin kirkon kellotorniin 30 metrin korkeuteen. 135 askelman jälkeen pääsimme ihastelemaan maisemaa näköalatasanteelta.
"Viron rikkaan arkkitehtuuriperinnön kaikkein arvokkain osa ovat keskiaikaiset
rakennukset. Niiden joukossa Tarton Johanneksen kirkko on erityisasemassa
varsinkin veistostensa takia. Kirkkoa koristaa ulkoa ja sisältä monet patsaat,
jotka kaikki on valmistettu poltetusta savesta eli terrakotasta. Alkujaan niitä
on ollut yli tuhat ja vaikka aikojen kuluessa suuri osa on kadonnut, on niitä
nykyaikaan säilynyt kunnioitettava määrä. Terrakotta ei ole tuntematon keskiajan
taiteessa, mutta koko Euroopan gotiikassa ei ole toista rakennusta, joka voisi
kilpailla Tarton Johanneksen kirkon kanssa tällä
tekniikalla tehtyjen veistosten määrässä, koossa tai taiteellisessa
tasossa. Juuri siksi kirkko ei ole merkittävä vain paikallisesti vaan eittämättä
koko läntisessä gotiikassa. Jo 1558 Kölnissä ilmestyneessä Tilemann Bredcnbachin
kirjassa mainitaan uskonpuhdistusta Tartossa kuvattaessa korkeiden taiteellisten
ansoiden ja suurin taloudellisin uhrauksin rakennettu Johannes Kastajan kirkko,
jossa muiden koristeiden lisäki oli ehtoollistajan ja 12 apostolin patsaat. "
Kaur Alttoan koko teksti Johanneksen eli Jaanin kirkon historiasta:
