UUSI OLOHUONEEMME
Reilu viikko sitten olohuoneemme remontti vihdoinkin valmistui aika monen kuukauden jälkeen. Loppurutistusta vauhditti toissaviikonloppuna järjestämämme tupaantuliaiset / syntymäpäivät / kesäjuhlat.
Olohuone sai kokonaan uudet tapetit ja lattian. Revimme ikivanhan kuluneen muovimaton pois ja alta paljastui hyvä lautalattia, jonka maalasimme vaaleanharmaaksi. Huoneeseen tuli myös uudet lattia-, katto- ja ikkunalistat. Katto oli sen verran hyvässä kunnossa, että sen vain maalasimme. Vaaleiden sävyjen ansiosta huone vaikuttaa paljon avarammalta kuin ennen.
Huonekalumme ovat suurimmalta osin saatuja, kunnostettuja tai kierrätettyjä. Ne sopivat hyvin vuonna 1957 rakennetun rintamamiestalon henkeen. Television alla olevan lipaston olen saanut eräältä taiteilijapariskunnalta, ja se oli työhuoneellani jokusen vuoden. Lakkasin lipaston ja maalasin liukuoven, ja siitä tuli mielestäni hieno!
Keinuhevosen olen saanut isoäidiltäni, ja se on ostettu isälleni ja isäni veljille 1950-luvulla. Rottinkikukkapöydän olen saanut vuosia sitten ystävältäni.
Puisen vedettävän sohvan olen saanut kummitätini kesämökiltä. Siitä puuttui pala, joka korjattiin, ja maalasin sohvan jo vuosia sitten. Osan sohvatyynyistä on äitini virkannut, ja sohvapeitteen löysin isoäidin kesämökiltä.
Iso lipasto lasivitriinillä on enoni kellarista, jossa se oli odottanut kunnostamista jo kauan. Lipasto oli ollut isovanhempieni äidin puolelta. Senkin olen maalannut jo yli viisitoista vuotta siten, ja kohta on aika maalata se uudestaan, sillä lipasto on käynyt läpi jo monta muuttoa. Pöytä on löytynyt talosta, ja sen petsasimme mustalla petsillä pari kertaa. Vanhan jalkalampun sain äidiltäni.
Katon rajaan laitoimme puiset ripustuskiskot, joihin on helppo ripustaa teoksia vahingoittamatta seiniä. Vasemmalla on maalaukseni Aamulla ja lipaston päällä oikealla maalaukseni Illalla.
Takan yläosan maalasimme vaalean kellertäväksi, ja se sopi paljon paremmin punatiileen kuin vanha sinertävä maali. Vasemmalla puolella oleva nojatuoli on äitini kotitalosta ja verhoiltu uudestaan. Myös toinen, oikealla oleva nojatuoli on äitini kotitalosta, enoni kellarista saatu. Se on ollut vuosia työhuoneellani, ja sitä ei ole kunnostettu vielä mitenkään. Mutta erittäin hyvä siinä on istua.
Takana olevan kirjahyllyn olen saanut entiseltä vuokranantajaltani, ja kukkapylväs on äitini kotitalosta. Maalaus seinällä on nimeltään Muistikuvia Kreikasta. Ovi aukeaa makuuhuoneeseen.
Tämä toinen kirjahylly on talon peruja, sen entisen asukkaan, mutta sopii kuin nakutettu talon ja olohuoneen retrohenkeen. Ovi aukeaa eteiseen. Kirjahyllyn vieressä oleva maalaus on Muistikuvia Delokselta.
Reilu viikko sitten olohuoneemme remontti vihdoinkin valmistui aika monen kuukauden jälkeen. Loppurutistusta vauhditti toissaviikonloppuna järjestämämme tupaantuliaiset / syntymäpäivät / kesäjuhlat.
Olohuone sai kokonaan uudet tapetit ja lattian. Revimme ikivanhan kuluneen muovimaton pois ja alta paljastui hyvä lautalattia, jonka maalasimme vaaleanharmaaksi. Huoneeseen tuli myös uudet lattia-, katto- ja ikkunalistat. Katto oli sen verran hyvässä kunnossa, että sen vain maalasimme. Vaaleiden sävyjen ansiosta huone vaikuttaa paljon avarammalta kuin ennen.
Huonekalumme ovat suurimmalta osin saatuja, kunnostettuja tai kierrätettyjä. Ne sopivat hyvin vuonna 1957 rakennetun rintamamiestalon henkeen. Television alla olevan lipaston olen saanut eräältä taiteilijapariskunnalta, ja se oli työhuoneellani jokusen vuoden. Lakkasin lipaston ja maalasin liukuoven, ja siitä tuli mielestäni hieno!
Keinuhevosen olen saanut isoäidiltäni, ja se on ostettu isälleni ja isäni veljille 1950-luvulla. Rottinkikukkapöydän olen saanut vuosia sitten ystävältäni.
Puisen vedettävän sohvan olen saanut kummitätini kesämökiltä. Siitä puuttui pala, joka korjattiin, ja maalasin sohvan jo vuosia sitten. Osan sohvatyynyistä on äitini virkannut, ja sohvapeitteen löysin isoäidin kesämökiltä.
Iso lipasto lasivitriinillä on enoni kellarista, jossa se oli odottanut kunnostamista jo kauan. Lipasto oli ollut isovanhempieni äidin puolelta. Senkin olen maalannut jo yli viisitoista vuotta siten, ja kohta on aika maalata se uudestaan, sillä lipasto on käynyt läpi jo monta muuttoa. Pöytä on löytynyt talosta, ja sen petsasimme mustalla petsillä pari kertaa. Vanhan jalkalampun sain äidiltäni.
Katon rajaan laitoimme puiset ripustuskiskot, joihin on helppo ripustaa teoksia vahingoittamatta seiniä. Vasemmalla on maalaukseni Aamulla ja lipaston päällä oikealla maalaukseni Illalla.
Takan yläosan maalasimme vaalean kellertäväksi, ja se sopi paljon paremmin punatiileen kuin vanha sinertävä maali. Vasemmalla puolella oleva nojatuoli on äitini kotitalosta ja verhoiltu uudestaan. Myös toinen, oikealla oleva nojatuoli on äitini kotitalosta, enoni kellarista saatu. Se on ollut vuosia työhuoneellani, ja sitä ei ole kunnostettu vielä mitenkään. Mutta erittäin hyvä siinä on istua.
Takana olevan kirjahyllyn olen saanut entiseltä vuokranantajaltani, ja kukkapylväs on äitini kotitalosta. Maalaus seinällä on nimeltään Muistikuvia Kreikasta. Ovi aukeaa makuuhuoneeseen.
Tämä toinen kirjahylly on talon peruja, sen entisen asukkaan, mutta sopii kuin nakutettu talon ja olohuoneen retrohenkeen. Ovi aukeaa eteiseen. Kirjahyllyn vieressä oleva maalaus on Muistikuvia Delokselta.
Seinät on tapetoitu aikojen saatossa vain kaksi kertaa ja tapettien alta paljastui sanomalehtikerros, Aamulehti lokakuulta 1957.
