Marraskuun viimeinen kävelyretki

Marraskuun viimeinen kävelyretki.
Valoa ja kevyt harso lunta mustan pimeyden sijaan.
Lähipurossa pakkanen oli taiteillut jäästä rohkeita muotoja ja puutkin näyttivät halaavan toisiaan.
Hulda-kissa kipitti tomerana mukana.

Lumimaisemat hevosen selästä

Maisema näyttää erilaiselta hevosen selästä. Ratsastaja alkaa kiinnittää huomiota hevosen silmin kaikkeen mikä voisi olla pelottavaa: siihen mitä ei ole vielä eilen ollut samalla reitillä, lentoon lähteviin lintuihin, roskiin tiellä, kummallisiin varjoihin, peuran hajuun ja lähistöllä oloon, erikoisiin ääniin, lumen muovaaviin muotoihin, lätäköihin ja sulaneisiin kohtiin...

Mutta samalla saa nauttia metsäpoluista, hiljaisista teistä, valon ja varjon leikeistä puiden rungoilla, koskemattomasta lumesta ja siihen painautuneista metsän elävien jäljistä. Ja pöllyävästä lumesta kun Lennolla kiidän laukkaa vedet silmässä hymy huulilla.

Valkoinen maisema

Nämä kuvat ovat jouluaattona otettuja. Yllätys oli aamulla melkoinen kun maisema oli muuttunut kokonaan valkoiseksi. Hessun kanssa sain tarpoa hangessa ihan kunnolla kävelyretkellämme.

Sitten lumi suli ja tuli taas uudelleen, ja taas varmaankin lähipäivinä sulaa. Mieluimmin toivoisin kuitenkin sitä valkoista maisemaa. Ja pakkasta.

Ennen sateita

Syyshetkiä metsissä.

Kesäpäivä metsätiellä

Tänään oli kesäpäivä.

Hessu - koiran kanssa nautimme lämmöstä, vihreydestä, kukista, valosta, kesän tuoksuista ja kiireettömyydestä.  

Sateen jälkeen

Iltakävelyllä pari viikkoa sitten.

Sateen jälkeen metsä höyrysi auringossa.

Heppahullu

Hevoset ovat vallanneet täysin elämäni pitkän tauon jälkeen.

Lapsena ja nuorena ratsastin intohimoisesti päivittäin, sitten opiskeluelämä sekä kuvataide veivät mennessään ja aika eikä rahakaan riittänyt enää ratsastukseen. Melkein kaksikymmentä vuotta vierähti kunnes viitisen vuotta sitten päätin taas kokeilla nousta hevosen selkään.

Pikku hiljaa olen käynyt ratsastamassa aina vain enemmän ja enemmän. Nyt olen pari kuukautta vuokrannut paikallistallilla vanhempaa suomenhevosruuna Lentoa ja käyn tallilla nelisen kertaa viikossa. Arkirutiinit ovat muuttuneet, ja elämä on entistä kiireisempää, mutta stressin ja kiireen poistaa aina metsäretki hevosen selässä. Suosittelen!

Pakkassatumetsä

Timantteja, kuorrutetta, koristeellisia muotoja, häikäisevää valoa, sinisiä varjoja, piippurasseja, maisema suoraan satukirjasta!