Kävelyretki lokakuun loppupuolella

Kuvia kävelyretkeltä lähimaisemissa kissan ja koiran kanssa.

Jostain syystä valokuvaus on jäänyt vähemmälle. Jonkinlainen kamera kyllä kulkee mukana koko ajan, mutta en saa kipinää niin usein kuin ennen. Harmittaa.

Ennen sateita

Syyshetkiä metsissä.

Märkä marraskuu

Maa ei enää ime sadetta. Kuraa ja liejua, mutaa joka puolella. Tihkusadetta, maatuvia lehtiä. Kauneuttakin.

Kuuraa ja kukkia

Tänä aamuna oli erityisen kaunista, kun kuura kimmelsi aamuauringossa.

 

Metsää ja tinttejä

Metsässä syysauringon alla. Peuran kallo lepäsi edelleen samoilla sijoilla.

***


Talitintit hyörivät ja pyörivät pihallamme ja koputtelevat ikkunan karmeja ja kittiä. Auringonkukat ne tyhjensivät huolellisesti ja nyt lintulauta sekä talipallot ovat ahkerassa käytössä. Pikkulinnut ovat jo aika uhkarohkeita ja pelottomia, osaavat kuitenkin varoa kahta kissaamme.

Pointillismia

Miten syksy taas saapui yllättäen? Miten kesä oli taas niin lyhyt?

Kiireet ja opetustyöt alkoivat, kesän rutiinit vaihtuivat toisiin. Sairastuin kovaan ja pitkäkestoiseen flunssaankin tässä välillä ja kaikki pihatöistä lähtien ovat pahasti jääneet kesken. Ehkä vielä ehdin. Maalatakin pitäisi uusia teoksia. Kiire kiire.

Iltakävelyllä

Metsätie on heinän vallassa ja kukat ovat kuihtuneet. Pellot odottavat puintia ja märkä maa tuoksuu.

 

Ilta-aurinko valaisi puiden oksat saaden ne hohtamaan. Taas tämä hyvästijättämisen tunne.